lauantai 14. maaliskuuta 2020

Miten toimia karanteenitilanteessa

Yhä useammat ihmiset joutuvat karanteeniin koronaviruksen vuoksi myös Suomessa. Monilla on huoli, ovatko saaneet tartunnan tai tartuttaneet läheisiään. Tutkimukset karanteenien psykologisista vaikutuksista osoittavatkin eräitä negatiivisia vaikutuksia kuten pelkoa, kiukkua, mieleen tunkeutuvia ajatuksia ym.

Eniten stressiä synnyttäviä tekijöitä näissä tilanteissa ovat ikävystyneisyys, epätarkka/virheellinen informaatio, hankaluus saada arjen hyödykkeitä, taloudelliset menetykset ja häpeä/stigma.

Muista että teet palveluksen yhteiskunnalle


  • suojaat muita ja olet vastuuntuntoinen
  • voit olla ylpeä siitä, että hoidat velvollisuutesi

 

Pysy aktiivisena, vahvista arkirutiineja


  • arkirutiinit jäsentävät päivää, luovat siihen ennustettavuutta ja vähentävät avuttomuuden tunnetta
  • muista myös fyysinen aktiivisuus, hygienia, säännöllinen ruokailu ja uni

 

Sosiaaliset yhteydet ovat tärkeitä


  • voit edelleen olla yhteydessä ihmisiin sosiaalisen median kautta mm. puhelin, chat, Facebook, Skype välineinä
  • pysy yhteyksissä ja pidä sosiaalinen aktiivisuus osana jokapäiväistä toimintaasi

 

Pyri rajoittamaan huoliajattelua


  • on luonnollista huolestua, mutta se ei saisi viedä liikaa tilaa
  • keskeytä huolien virtaa mm. tv:n, sudokun, kirjojen, videopelien  avulla
  • voit myös laatia huolien aikaikkunan: päätä 10-20 min päivittäisestä hetkestä, jolloin olet huolissasi niin paljon kuin ehdit ja jätä muu aika vapaaksi huolista
  • kun huolia pulpahtaa mieleen, päätä että ne kuuluvat vasta seuraavaan huolihetkeen 

 

On luonnollista haluta tietoa ja alkuvaiheessa sitä usein hankitaan runsaasti

 

  • Jos kuitenkin huomaat, että ensi päivien jälkeenkin hankit tietoa jatkuvasti ja se syrjäyttää muun ajattelun, rajoita informaatiota
  • Muutama koronavirukseen liittyvä asiallinen päivitys päivittäin riittää

 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti